Brutto vs. netto – mikä ero ja miten lasket palkan oikein?

Bruttopalkan ja nettopalkan määritelmät

Mitä bruttopalkka sisältää

Bruttopalkka on työntekijän palkka ennen minkäänlaisten vähennysten tekemistä. Se sisältää kaikki palkkaan kuuluvat erät, kuten peruspalkan, ylityökorvaukset, bonukset ja mahdolliset luontoisedut. Työnantaja maksaa bruttopalkan perusteella myös työnantajan lakisääteiset maksut, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Tämä summa näkyy palkkakuitissa, mutta se ei ole sama kuin työntekijän tilille jäävä summa.

Nettopalkan laskeminen

Nettopalkka on summa, joka jää työntekijän tilille, kun bruttopalkasta on vähennetty:

1. Tuloverot, jotka määräytyvät verokortin ennakonpidätysprosentin mukaan.
2. Työeläkemaksut, jotka ovat työntekijän osuus eläkevakuutuksesta.
3. Työttömyysvakuutusmaksut, jotka turvaavat työntekijän toimeentulon työttömyyden aikana.

Laskennassa otetaan huomioon myös mahdolliset vähennykset, kuten matkakulut tai muut verovähennykset, jotka voivat pienentää maksettavan veron määrää.

Brutto- ja nettopalkan erot

Bruttopalkan ja nettopalkan välinen ero muodostuu siis veroista ja muista vähennyksistä. Ero voi olla huomattava, erityisesti Suomessa, jossa verotus on progressiivinen. Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi bruttopalkka, sitä enemmän prosentuaalisesti vähennyksiä tehdään. On tärkeää ymmärtää tämä ero, jotta palkkaneuvotteluissa ja talouden suunnittelussa voi tehdä realistisia päätöksiä.

Verotuksen vaikutus brutto- ja nettopalkkaan

Progressiivinen verotus Suomessa

Suomessa verotus on progressiivista, mikä tarkoittaa, että tulojen kasvaessa myös veroprosentti nousee. Tämä progressiivisuus perustuu ajatukseen, että suurempituloiset maksavat suhteellisesti enemmän veroja kuin pienempituloiset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että bruttopalkka ei kasva yhtä paljon kuin nettopalkka, kun siirrytään korkeampiin tuloluokkiin.

Esimerkiksi:

• 20 000 euron vuosituloilla veroprosentti voi olla noin 1,5 %.
• 40 000 euron vuosituloilla veroprosentti nousee jo 15,5 %:iin.
• 70 000 euron vuosituloilla veroprosentti voi olla jopa 26 %.

Tämä tekee verotuksesta merkittävän tekijän, joka vaikuttaa suoraan nettopalkkaan.

Miten veroprosentti määräytyy

Veroprosentti lasketaan henkilön vuositulojen perusteella. Siihen vaikuttavat:

1. Bruttotulojen määrä.
2. Asuinkunta – kunnallisvero vaihtelee paikkakunnittain.
3. Kirkon jäsenyys – kirkollisvero lisätään kunnallisveroon.
4. Mahdolliset vähennykset, kuten tulonhankkimisvähennys ja ansiotulovähennys.

Verokortissa ilmoitettu ennakonpidätysprosentti perustuu näihin tietoihin, ja työnantaja käyttää sitä palkan veronpidätyksessä.

Verovähennysten merkitys

Verovähennykset voivat pienentää maksettavan veron määrää huomattavasti. Näitä vähennyksiä ovat esimerkiksi:

• Tulonhankkimisvähennys, joka huomioi työssäkäynnin aiheuttamia kuluja.
• Työtulovähennys, joka tukee erityisesti pieni- ja keskituloisia.
• Kotitalousvähennys, joka kannustaa käyttämään palveluita, kuten remontti- ja siivoustöitä.

Vähennysten ansiosta nettopalkka voi olla korkeampi kuin mitä pelkkä bruttopalkan ja veroprosentin suhde antaisi olettaa. Onkin tärkeää tarkistaa verokortin tiedot ja päivittää ne tarvittaessa, jotta kaikki mahdolliset vähennykset tulevat huomioiduksi.

Työnantajan ja työntekijän maksut

Työnantajan maksamat kulut

Työnantajan maksamat kulut eivät jää pelkästään työntekijän bruttopalkkaan. Työnantajalle palkanmaksu on huomattavasti kalliimpaa kuin pelkkä bruttopalkka. Näihin lisäkuluihin kuuluvat:

• Työnantajan työeläkemaksu, joka on keskimäärin 17,7 % bruttopalkasta.
• Työttömyysvakuutusmaksu, joka vaihtelee, mutta on keskimäärin 0,61 %.
• Sairausvakuutusmaksu, joka on noin 1,87 %.
• Tapaturmavakuutusmaksu, joka riippuu työn vaarallisuudesta, mutta keskimäärin 0,7 %.
• Ryhmähenkivakuutusmaksu, joka on noin 0,06 %.

Kaikki nämä maksut yhdessä muodostavat työnantajan kokonaiskustannukset, jotka voivat olla jopa 30–40 % korkeammat kuin työntekijän bruttopalkka.

Työntekijän maksamat vakuutusmaksut

Työntekijän bruttopalkasta vähennetään useita maksuja ennen kuin nettopalkka kilahtaa tilille. Näitä ovat:

• Työeläkemaksu, joka on noin 7,15 % bruttopalkasta.
• Työttömyysvakuutusmaksu, joka on keskimäärin 0,59 %.
• Sairausvakuutusmaksut, jotka koostuvat päivärahamaksusta (0,84 %) ja sairaanhoitomaksusta (1,06 %).

Nämä vähennykset voivat yhteensä viedä noin 9–10 % bruttopalkasta. Näin ollen työntekijän käteen jäävä nettopalkka on huomattavasti pienempi kuin bruttopalkka.

Miten maksut vaikuttavat nettopalkkaan

Maksut, joita sekä työnantaja että työntekijä maksavat, vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon rahaa työntekijä lopulta saa käyttöönsä. Työnantajan maksut eivät näy työntekijän palkkakuitissa, mutta ne nostavat kokonaiskustannuksia. Työntekijän maksamat vakuutusmaksut taas pienentävät suoraan nettopalkkaa.

On hyvä huomata, että nämä maksut eivät ole ”menetettyjä” rahoja, vaan niillä rahoitetaan esimerkiksi eläkkeitä, työttömyysturvaa ja terveydenhuoltoa. Tämä tekee järjestelmästä toimivan ja turvaa työntekijän tulevaisuutta.

Bruttopalkan ja nettopalkan laskeminen käytännössä

Esimerkki laskelmasta

Bruttopalkan muuntaminen nettopalkaksi voi tuntua monimutkaiselta, mutta se on oikeastaan melko suoraviivaista, kun ymmärtää perusasiat. Ensimmäinen askel on bruttopalkan vähennysten tunnistaminen. Näitä ovat:

• Tuloverot (progressiivinen verotus)
• Työeläkemaksut (n. 7,15 % vuonna 2025)
• Työttömyysvakuutusmaksut (n. 0,59 % vuonna 2025)
• Mahdolliset muut maksut, kuten sairausvakuutusmaksut

Otetaan esimerkkinä bruttopalkka 3 000 euroa kuukaudessa. Tästä vähennetään:

1. Tulovero, joka riippuu henkilökohtaisesta veroprosentista, esimerkiksi 15 % (450 €).
2. Työeläkemaksu, joka on 7,15 % (214,50 €).
3. Työttömyysvakuutusmaksu, joka on 0,59 % (17,70 €).

Näiden vähennysten jälkeen nettopalkaksi jää 2 317,80 euroa.

Verokortin rooli laskennassa

Verokortti on keskeinen dokumentti palkanlaskennassa. Se määrittää työnantajalle, kuinka paljon palkasta tulee pidättää veroja. Verokortissa ilmoitetaan ennakonpidätysprosentti, joka perustuu arvioituihin vuosituloihin ja vähennyksiin. On tärkeää päivittää verokortti, jos tulot tai vähennykset muuttuvat vuoden aikana, sillä väärä ennakonpidätysprosentti voi johtaa joko mätkyihin tai palautuksiin.

Miten lomaraha vaikuttaa

Lomaraha, joka yleensä vastaa 50 % kuukausipalkasta, voi nostaa tilapäisesti bruttopalkkaa. Tämä voi vaikuttaa myös veroprosenttiin, sillä suurempi kuukausitulo voi siirtää työntekijän korkeampaan veroluokkaan. Esimerkiksi, jos bruttopalkka on 3 000 euroa ja lomaraha 1 500 euroa, kyseisen kuukauden bruttopalkka nousee 4 500 euroon. Tämä voi johtaa siihen, että ennakonpidätysprosentti nousee hetkellisesti, jolloin lomarahan netto-osuus on pienempi kuin odotettu. Tästä syystä on hyvä suunnitella lomarahan käyttö etukäteen ja varmistaa, että verokortti on ajan tasalla.

Verovapaat ja veronalaiset tulot

Mitä ovat verovapaat tulot

Verovapaat tulot ovat tuloja, joista ei tarvitse maksaa veroa. Näitä tuloja on määritelty tarkasti lainsäädännössä, ja ne voivat vaihdella tilanteen mukaan. Esimerkkejä verovapaista tuloista ovat:

• Apurahat, jotka on saatu tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, jos ne ovat myöntäjän sääntöjen mukaisia.
• Sosiaalietuudet, kuten lapsilisä ja asumistuki.
• Vahingonkorvaukset, jotka on maksettu henkilökohtaisista vahingoista, kuten loukkaantumisesta.

On tärkeää muistaa, että vaikka tulo olisi verovapaa, se voi silti vaikuttaa muihin tukiin tai etuuksiin.

Esimerkkejä veronalaisista tuloista

Veronalaiset tulot ovat puolestaan tuloja, joista maksetaan veroa. Näitä tuloja ovat esimerkiksi:

1. Palkkatulot – Kaikki ansiotyöstä saadut tulot, mukaan lukien ylityökorvaukset ja lomarahat.
2. Eläketulot – Työeläkkeet ja kansaneläkkeet, joista maksetaan ansiotuloveroa.
3. Vuokratulot – Kiinteistön tai asunnon vuokraamisesta saadut tulot.

Lisäksi myös monet satunnaiset tulot, kuten kilpailupalkinnot, voivat olla veronalaisia. Tulojen veronalaisuus riippuu usein niiden luonteesta ja lähteestä.

Miten tulot vaikuttavat verotukseen

Tulojen verovapaus tai veronalaisuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon veroa maksat. Veronalaiset tulot kasvattavat veroprosenttiasi, kun taas verovapaat tulot eivät vaikuta siihen suoraan. Esimerkiksi:

• Jos saat paljon veronalaisia tuloja, kuten palkkaa ja vuokratuloja, veroprosenttisi voi nousta progressiivisen verotuksen vuoksi.
• Verovapaat tulot, kuten lapsilisä, eivät kuitenkaan lisää verotaakkaasi, mutta ne voivat vaikuttaa esimerkiksi asumistuen määrään.

Ymmärtämällä, mitkä tulot ovat verovapaita ja mitkä veronalaisia, voit suunnitella talouttasi paremmin ja välttää yllätyksiä veroilmoituksen yhteydessä.

Brutto vs netto eri tulotasoilla

Pienituloisen brutto ja netto

Pienituloisilla, esimerkiksi 10 000–20 000 euron vuosiansioilla, veroprosentti on hyvin matala tai jopa nolla. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on progressiivinen verotusjärjestelmä, jossa pienituloiset maksavat vähemmän veroja suhteessa tuloihinsa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa bruttopalkasta jää käteen.

• Esimerkiksi 10 000 euron vuosiansioilla veroprosentti voi olla 0 %, jolloin netto on sama kuin brutto.
• Jos tulot ovat 16 000 euroa vuodessa, veroprosentti on noin 0,5 %, jolloin käteen jää lähes koko summa.
• Pienituloisilla myös eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat merkittävämpi osuus vähennyksistä.

Keskituloisen brutto ja netto

Keskituloisilla, joiden vuosiansiot ovat 30 000–50 000 euroa, veroprosentti nousee merkittävästi. Tässä tuloluokassa progressiivinen verotus alkaa näkyä selkeämmin.

• 30 000 euron vuosiansioilla veroprosentti on noin 10 %, jolloin netto on noin 27 000 euroa.
• 40 000 euron tuloilla veroprosentti voi nousta 15,5 prosenttiin, jolloin käteen jää noin 33 800 euroa.
• Keskituloisilla myös muut vähennykset, kuten työmatkakulut ja asuntolainan korkovähennykset, voivat vaikuttaa lopulliseen nettopalkkaan.

Suurituloisen brutto ja netto

Suurituloisilla, joiden vuosiansiot ylittävät 60 000 euroa, veroprosentit ovat huomattavasti korkeammat. Tällöin progressiivinen verotus vie ison osan palkasta.

• 60 000 euron vuosiansioilla veroprosentti on noin 23,5 %, jolloin netto jää noin 45 900 euroon.
• 70 000 euron tuloilla veroprosentti nousee 26 prosenttiin, jolloin käteen jää noin 51 800 euroa.
• Yli 100 000 euron vuosiansioilla veroprosentti voi nousta jopa 30–35 prosenttiin, riippuen vähennyksistä ja muista tuloista.

Suurituloisilla on tärkeää huomioida, että vaikka bruttopalkka on korkea, progressiivinen verotus ja vakuutusmaksut pienentävät merkittävästi käteen jäävää summaa.

Yleiset harhaluulot brutto- ja nettopalkasta

Bruttopalkka ei ole sama kuin verotettava tulo

Moni sekoittaa bruttopalkan ja verotettavan tulon keskenään, mutta nämä eivät ole sama asia. Bruttopalkka tarkoittaa työntekijän sopimuksessa mainittua palkkaa ennen veroja ja muita vähennyksiä. Verotettava tulo puolestaan lasketaan vähentämällä bruttopalkasta erilaiset vähennykset, kuten tulonhankkimisvähennys ja matkakulut. Tämä tarkoittaa, että verotettava tulo on usein pienempi kuin bruttopalkka, mikä vaikuttaa veroprosenttiin.

Miten julkiset verotiedot voivat johtaa harhaan

Julkisista verotiedoista voi saada väärän kuvan henkilön todellisista tuloista. Verotiedot kertovat verotettavan tulon määrän, ei bruttopalkkaa tai nettopalkkaa. Esimerkiksi lomarahat, bonukset ja muut palkkaerät voivat nostaa bruttopalkkaa, mutta eivät välttämättä näy suoraan verotettavassa tulossa. Tämä voi johtaa siihen, että henkilön tuloja yli- tai aliarvioidaan.

Miksi nettopalkka vaihtelee

Nettopalkka ei ole vakio, vaikka bruttopalkka pysyisi samana. Tähän vaikuttavat esimerkiksi:

• Veroprosentin muutokset: Verokortin ennakonpidätysprosentti voi muuttua vuoden aikana esimerkiksi bonusten tai lisätulojen vuoksi.
• Vakuutusmaksut: Työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen muutokset vaikuttavat suoraan nettopalkkaan.
• Lomaraha ja muut lisät: Lomaraha maksetaan yleensä kerran vuodessa, mikä voi hetkellisesti kasvattaa nettopalkkaa, mutta ei muuta kuukausittaista peruspalkkaa.

Ymmärtämällä nämä erot ja tekijät voi välttää yleisimmät väärinkäsitykset brutto- ja nettopalkan välillä.

Verokortin merkitys palkanlaskennassa

Miten verokortti toimii

Verokortti on dokumentti, joka määrittää, kuinka paljon palkastasi pidätetään ennakkoveroa. Se on työnantajalle välttämätön työkalu, jotta verotus voidaan hoitaa oikein. Verokortilla on kaksi keskeistä tietoa: ennakonpidätysprosentti ja tuloraja. Ennakonpidätysprosentti kertoo, kuinka suuren osuuden tuloistasi maksat veroina. Tuloraja puolestaan määrittää, kuinka paljon voit ansaita ennen kuin lisäprosentti astuu voimaan. Jos tuloraja ylittyy, työnantajasi alkaa käyttää korkeampaa veroprosenttia ylimeneviin tuloihin.

Ennakonpidätysprosentin vaikutus

Ennakonpidätysprosentti vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon rahaa jää käteen jokaisesta palkasta. Jos prosentti on liian matala, saatat joutua maksamaan jäännösveroja myöhemmin. Toisaalta, liian korkea prosentti voi tarkoittaa, että maksat veroja enemmän kuin olisi tarpeen, ja saat ylimääräiset verot takaisin vasta seuraavana vuonna. Siksi on tärkeää, että ennakonpidätysprosentti vastaa mahdollisimman tarkasti todellisia tulojasi ja vähennyksiäsi.

Milloin verokortti kannattaa päivittää

Verokortin päivittäminen on tarpeen, jos tulosi tai vähennyksesi muuttuvat merkittävästi. Tässä muutamia tilanteita, jolloin uuden verokortin tilaaminen voi olla järkevää:

• Olet saanut palkankorotuksen tai aloittanut uuden työn.
• Työsuhteesi on päättynyt tai tulosi ovat muuten vähentyneet.
• Sinulla on uusia vähennyksiä, kuten matkakuluja tai kotitalousvähennys.

Muista, että voit tilata uuden verokortin niin monta kertaa kuin tarvitset, ja se onnistuu helposti OmaVerossa. Näin varmistat, että verotuksesi pysyy ajan tasalla ja vältät ikävät yllätykset verotuksen yhteydessä.

Brutto vs netto kansainvälisessä vertailussa

Suomen verotus verrattuna muihin maihin

Suomessa verotus on tunnetusti progressiivista, mikä tarkoittaa, että tulojen kasvaessa myös veroprosentti nousee. Tämä tekee Suomen järjestelmästä melko raskaan suurituloisille, mutta samalla se tasaa tuloeroja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa verotus on monissa osavaltioissa kevyempää, mutta vastineeksi monet palvelut, kuten terveydenhuolto, pitää maksaa omasta pussista. Suomessa korkea verotus takaa kuitenkin kattavat julkiset palvelut.

Miten sosiaaliturvamaksut eroavat

Sosiaaliturvamaksut vaihtelevat huomattavasti maasta toiseen. Suomessa työntekijät maksavat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja suoraan palkastaan, mutta työnantaja maksaa myös merkittävän osan näistä kuluista. Esimerkiksi Saksassa työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut jaetaan lähes tasan, kun taas Yhdysvalloissa työntekijä saattaa joutua itse huolehtimaan vakuutuksistaan. Tämä vaikuttaa suoraan nettopalkkaan ja siihen, kuinka paljon rahaa jää käteen kuukausittain.

Kansainväliset esimerkit brutto- ja nettopalkoista

1. Suomi: 40 000 euron vuosituloista käteen jää noin 26 000 euroa, kun verot ja maksut on vähennetty.
2. Yhdysvallat: Samasta summasta verojen jälkeen voi jäädä noin 30 000 euroa, mutta yksityiset vakuutukset voivat viedä tästä ison osan.
3. Saksa: 40 000 euron bruttopalkasta nettona jää noin 28 000 euroa, mutta myös siellä sosiaaliturvamaksut ovat merkittävä menoerä.

Eroja syntyy siis paitsi veroprosenteista myös siitä, mitä julkisia palveluja tarjotaan ja mitä kuluja yksilön täytyy itse kattaa. Tämä tekee brutto- ja nettopalkkojen vertailusta monimutkaista, sillä pelkkä palkkasumma ei kerro koko totuutta elintasosta tai kuluista.

Palkkaneuvottelut ja bruttopalkka

Miten neuvotella bruttopalkasta

Palkkaneuvotteluissa tärkeintä on valmistautuminen. Hyvä valmistautuminen voi ratkaista neuvottelujen lopputuloksen. Tässä muutama vinkki:

• Tee taustatutkimusta: Selvitä, mikä on alan keskimääräinen palkkataso ja miten se suhteutuu kokemukseesi ja osaamiseesi.
• Korosta saavutuksiasi: Kerro konkreettisia esimerkkejä siitä, miten olet tuonut lisäarvoa aiemmissa työtehtävissä.
• Ole realistinen mutta kunnianhimoinen: Älä myy itseäsi liian halvalla, mutta pysy samalla realistisena.

Muista, että työnantaja arvostaa perusteltuja argumentteja. Pelkkä toive korkeammasta palkasta ei riitä, vaan sinun on osoitettava, miksi olet sen arvoinen.

Nettopalkan merkitys neuvotteluissa

Vaikka bruttopalkka on se, mistä neuvotellaan, nettopalkka ratkaisee, mitä saat tilillesi. Monet unohtavat ottaa huomioon:

1. Veroprosentin vaikutuksen: Mitä suurempi bruttopalkka, sitä korkeampi veroprosentti yleensä on.
2. Vakuutusmaksut: Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vähentävät nettopalkkaa.
3. Mahdolliset lisäedut: Esimerkiksi lounasetu tai autoetu voivat vaikuttaa verotukseen ja siten nettopalkkaan.

Neuvottelujen aikana kannattaa kysyä, miten palkkarakenne vaikuttaa kokonaisansioihin ja mitä lisäetuja työnantaja tarjoaa.

Miten työnantajan kulut huomioidaan

Työnantajalle palkkasi ei ole pelkkä bruttopalkka. Siihen lisätään useita kuluja, kuten:

• Työnantajan eläkemaksu (noin 17,7 % bruttopalkasta)
• Työttömyysvakuutusmaksu
• Sairausvakuutusmaksu
• Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Kun ehdotat palkankorotusta, on hyvä ymmärtää, että työnantajan näkökulmasta kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin bruttopalkkasi. Tämä voi auttaa perustelemaan palkkatoiveesi realistisesti ja osoittaa, että ymmärrät yrityksen kustannusrakenteen.

Brutto- ja nettopalkan vaikutus talouden suunnitteluun

Kuinka budjetoida nettopalkan mukaan

Kun suunnittelet talouttasi, on tärkeää perustaa budjetointi nettopalkkaan eli siihen summaan, joka jää käteen kaikkien vähennysten jälkeen. Bruttopalkka ei kerro todellista käytettävissä olevaa rahamäärää. Tässä muutama vinkki budjetointiin:

• Listaa kaikki kuukausittaiset tulosi ja menosi. Muista sisällyttää myös satunnaiset kulut, kuten vakuutukset ja auton huollot.
• Varaa osa nettopalkasta säästöön. Asiantuntijat suosittelevat säästämään vähintään 10 % nettotuloista.
• Priorisoi välttämättömät menot, kuten asuminen, ruoka ja laskut, ennen kuin mietit muita hankintoja.

Säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuudet

Nettopalkka määrittää pitkälti, kuinka paljon voit säästää tai sijoittaa. Pienilläkin summilla voi aloittaa, mutta säännöllisyys on avainasemassa. Esimerkiksi:

1. Avaa säästötili, jonne siirrät automaattisesti pienen osuuden palkastasi joka kuukausi.
2. Tutki matalariskisiä sijoitusvaihtoehtoja, kuten indeksirahastoja, jotka sopivat aloittelijoille.
3. Hyödynnä mahdolliset työnantajan tarjoamat säästö- tai sijoitusohjelmat, jos sellaisia on käytettävissä.

Miten bruttopalkka vaikuttaa lainan saantiin

Pankit tarkastelevat lainan hakijan maksukykyä, ja bruttopalkka toimii usein lähtökohtana. Kuitenkin nettopalkka ratkaisee, kuinka paljon sinulla on todellisuudessa varaa maksaa lainanlyhennyksiä. Huomioi seuraavat asiat:

• Varmista, että lainan kuukausierät eivät ylitä 30–40 % nettotuloistasi.
• Muista, että korkojen nousu voi vaikuttaa lainanhoitokuluihin, joten jätä budjettiin joustovaraa.
• Pankit arvostavat vakaata tulotasoa ja hyvää maksuhistoriaa, joten pidä taloutesi järjestyksessä.

Talouden suunnittelu brutto- ja nettopalkan näkökulmasta vaatii tarkkuutta, mutta se auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä ja luo pohjan taloudelliselle turvallisuudelle.