Millaiset ovat Suomen talouden näkymät lähivuosille? Talouskasvun on ennustettu hidastuvan ensi vuonna mutta vuonna 2024 se jo hieman piristyy kansainvälisten talouden vaikeuksien helpottuessa ja inflaation hidastuessa.
Yksityisen kulutuksen kasvua vaimentaa paitsi epävarmat näkymät niin myös nopea inflaatio. Kotitalouksien ostovoima heikkenee tänä vuonna johtuen hintojen noususta. Työllisyyden kasvua jarruttaa heikkenevä taloustilanne ja kasvavat kustannukset vähentävät yksityisten kotitalouksien investointeja. Viennin määräkin jää kauas niistä ennustuksista, joita on tehty aiemmin.
Yksityisten talouksien kulutus
Yksityistalouksien kulutus on laskenut merkittävästi, johtuen kestokulutustavaroiden kulutuksen laskusta. Koska hinnat ovat nousseet nopeaan tahtiin, se leikkaa ostovoimaa kotitalouksilta varsinkin tänä vuonna ja vielä seuraavanakin.
Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt ja niinpä kestokulutushankintoja siirretäänkin tulevaisuuteen. Ensi vuonna 2023 yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan entisestään, koska kotitalouksien reaalitulot eivät kasva juurikaan.
Vähittäiskaupan myynnin määrä on jäänyt pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tavaroiden kulutus onkin laskenut alkuvuoden aikana, mutta palveluiden kulutus sen sijaan on ollut kasvussa alkuvuonna. Pikakasino onkin ollut edelleen suomalaisten suosiossa vaikka kulutus muuten on laskenut.
lisäksi asuntolainojen korot nousevat ja uusien sähkösopimusten hinnat ovat moninkertaiset huomattavasti. Tällä hetkellä nekin arjen puitteet, joita on pidetty vakaina, muuttuvat nopeasti. Todennäköisesti tulee yllätyksiä, joko yksittäisiä tai monia samanaikaisesti, ja niihin on syytä varautua.
Julkisen talouden perusta ei ole tukeva
Julkinen talous jatkaa tänä vuonna vahvistumista verotulojen kasvun siivittämänä. Kuitenkin ensi vuodelle povataan alijäämän alkavan kasvaa jälleen, talouden kasvun hidastuttua ja työllisyyden heikennyttyä. Tulevina vuosina julkinen talous pysyttelee alijäämäisenä ja julkisessa taloudessa onkin nähtävillä pidemmällä aikavälillä kestävyysvaje.
Ensi vuonna aloittavat toimintansa hyvinvointialueet, joten paikallishallinnon rakenne muuttuu. Kuitenkin kuntahallinto jää tämän uudistuksen jälkeenkin alijäämäiseksi, sillä menot kasvavat henkilöstökustannusten ja investointipaineiden vuoksi hukan nopeammin kuin tulot. Johtuen laajoista investoinneista, hyvinvointialueiden toiminta alkaa alijäämäisinä.
Alueiden alijäämää tulevina vuosina heikentää henkilöstökustannusten nopea kasvu. Koska valtion viitelainojen korot nousevat, velanhoitokustannusten arvioidaan ennustejaksolla kasvavan. Koko ajan kasvavat velanhoitokulut aiheuttavat varojen loistamisen poissaolollaan muusta julkisesta rahankäytöstä ja näin ne kaventavat julkisen talouden jo entisestään laihoja puskureita.
Mikäli julkista taloutta ei pystytä parantamaan, viennin kilpailukykyä tulisi koittaa pysyvästi kohentaa. Rakenteellinen kaksoisvaje on muodostumassa Suomeen ja onkin vaikea nähdä, vaihtotaseen vajeen poistuvan ilman, että julkisen talouden rakenteellinen vaje pystytään kuromaan umpeen. Tämä ei ole ainoastaan Suomen ongelma, vaan myös maailmanlaajuinen talous on hidastumassa.
Inflaatio
Maailmanlaajuisestikin inflaatio on yhä nopeaa. Nopeaa inflaatiota etenkin Euroopassa ylläpitää energiakriisi. Lisäksi inflaatio on muodostunut yhä laaja-alaisemmaksi, tämän heijastaa monessa taloudessa kiihtynyt pohjainflaatio. Joitakin merkkejä inflaatio-odotusten vaimenemisesta on ilmennyt paitsi Yhdysvaltojen niin myös Euroopassa. Vuoden 2023 kuluessa inflaation odotetaankin paljolti hidastuvan, koska vähitellen energian hinnat tasaantuvat ja raaka-aineiden sekä tavaroiden saatavuus paranee. Lisäksi markkinakorkojen odotetaan nousevan ja kokonaiskysynnän kasvun hidastuvan.
Kallistuneet raaka-aineiden hinnat sekä tarjonnan pullonkaulat nopeuttavat inflaatiota. Johtuen energian, raaka-aineiden sekä lannoitteiden maailmanmarkkinahintojen noususta, elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihtynyt. Koska on niin paljon saatavuusongelmia, kulutustavaroiden hintojen nousu on myös kiihtynyt. Koska palveluiden kysyntä elpyy, muiden hyödykkeiden hintojen nousu siirtyy palveluiden hintoihin.
Ulkomaankaupan näkymät
Ulkomaankaupan näkymät ovat heikentyneet huomattavasti, mutta kauppa ole kuitenkaan loppunut. Varjon ulkomaankaupan ylle langettaa Yhdysvaltojen sekä euroalueen talousnäkymät. Koska inflaatio on niin nopeaa, se heikentää kuluttajien ostovoimaa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Viennin ja tuonnin määrän kehitystä hillitsee vienti- ja tuontihintojen voimakas kasvu. Viennin kasvun hidastumista paikataan erityisesti tavaraviennillä, palveluviennin pysyessä vahvana muun muassa matkailun ja tietotekniikka-, televiestintä-, ja tietopalveluiden johdolla.
Niin vienti kuin kotimainen kysyntäkin voivat kasvaa nopeamminkin, mikäli yritysten on mahdollista sopeutua nopeasti tuotannon pullonkauloihin ja löytää menetettyjen markkinoiden tilalle uusia.
Yksityiset investoinnit
Koska epävarmuus vallitsee, yksityisten investointien kasvu on keskimääräistä hitaampaa. Asuinrakentaminen jatkuu kuitenkin edelleen, joten se pitkälti kannattelee investointeja. Asuntoja on alettu rakentamaan paljon viime vuoden loppupuolella, joten asuinrakennusinvestoinnit ovat kehittyneet suotuisasti. Muu rakentaminen ei kuitenkaan ole piristynyt johtuen epävarmuudesta.
Maailmantalouden kasvunäkymät ovatkin tänä vuonna heikommat, joten tämä myös heijastuu investointeihin. Teollisuuden investointinäkymät ovat pääosin positiivisia, mutta tulevaisuudessa epävarmuus voi viivästyttää tai jopa keskeyttää niitä.
Myös tänä vuonna 2022 asuntorakentaminen jatkuu nousujohteisena, mutta ensi vuonna asuinrakennusinvestoinnit supistuvat. Korjausrakentaminen vaikuttaa suotuisasti asuinrakennusinvestointeihin. Merkkejä hidastumisesta näkyy myös asuntolainojen kysynnässä.
Mitä kotitaloudet voivat tehdä?
Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä harkita, olisiko sijoittamisen aloittaminen kannattavaa. Sijoittamisessa on hyvä olla pitkäjänteinen ja huomioida erityisesti kulujen minimoiminen, sillä ne syövät osuuksia suoraan tuotosta. Kulut kannattaa minimoida, koska osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto on 7 % vuodessa ja mikäli niistä aiheutuu kuluja 2 %, sijoittajalle lohkeaa keskimäärin 5 % vuodessa. Esimerkiksi 30 vuoden ajalla nämä 2 prosentin kulut nappaavat puolet siitä tuotosta, jonka muuten saisit itsellesi.
Hyvä kohde aloittaa sijoittaminen ovat indeksirahastot, sillä ne ovat kustannustehokkaita. Sijoittaminen kannattaakin tehdä aina pitkäjänteisesti, sillä mitä pidemmällä ajalla sijoittaa, sitä varmempaa on napata itselleen 6–7 % keskimääräinen vuotuinen tuotto. Pitkällä aikavälillä on varmaa, että vaurastuu. Jos parikymppinen henkilö sijoittaa vaikkapa 200 euroa kuukaudessa kymmenen vuoden ajan ja antaa sitten potin kasvaa kunnes on täyttänyt 65 vuotta, hänellä on tuolloin ylimääräistä tuloa 350 000 euroa, mikäli tuotto on ollut keskimäärin 7 %.
Myös hajauttaminen on tärkeää, sillä jos kaikki munat on laitettu samaan koriin, eli sijoitettu vain yhteen osakkeeseen, ja kyseinen firma tekee konkurssin, kaikki sijoitetut rahat häviävät taivaan tuuliin. Kun taas jos on sijoittanut indeksirahastoon, jossa on useita yrityksiä, ei haittaa vaikka yksi yritys sattuisikin menemään nurin.
Aloittelijan on ehdottomasti kannattavaa aloittaa sijoittaminen rahastoista, sillä se on tehokas tapa. Monella ammattisijoittajallakin suurin osa sijoituksista on kiinni kustannustehokkaissa indeksirahastoissa. Lisäksi heillä voi olla vaikkapa joitakin yksittäisiä osakesijoituksia tai kiinteistöjä. Pitkäjänteisyys ja hajauttaminen siis kannattaa.
