Sijoittamisen aloittaminen kiinnostaa monia, mutta samaan aikaan myös sijoittamisen riskit pelottavat. Sijoittaminen kuitenkin mahdollistaa sijoitetun varallisuuden moninkertaistumisen ja samalla myös sijoitettujen rahojen menettäminen väijyy nurkan takana. Mitä suurempi tuotto-odotus, sitä suurempi on myöskin riski.
Tiedätkö oman riskinsietokykysi?
Kannattaa selvittää oma riskinsietokykynsä ja tehdä sijoitussuunnitelma. Mikäli tätä ei ole tehtynä, on vaarassa joutua tilanteeseen, jossa riskinsietokyky ei ole balanssissa. Laskukausi tulee kuitenkin jossain vaiheessa joten siihen on syytä varautua. Omaan riskinsietokykyyn tulisikin pohjata päätökset, mikä on kunkin omaisuusluokan osuus salkussa.
Riskinsietokykyyn liittyy niin konkreettinen kuin psyykkinenkin riskinsietokyky ja se on sidoksissa taloudelliseen tilanteeseen. Oman konkreettisen riskinsietokykynsä voi selvittää tarkastelemalla tuloja ja menoja sekä millaisia taloudellisia sitoumuksia on.
Henkilökohtainen riskinsietokyky taas määrittelee, miten sijoittajan kannattaa jakaa pitkän aikavälin sijoitusvarat osakkeiden ja korkosijoitusten kesken. Heikon sijoitusmenestyksen takana onkin useimmiten omaan riskinsietokykyyn soveltumattoman sijoitusstrategian valinta. Monet sijoittajat yliarvioivat riskinsietokykynsä osakemarkkinoiden tuottaessa hyvin.
Riskiä tasoittavat pitkä sijoitusaika sekä hajauttaminen
Hajauttaminen eli riskin alentaminen sijoittamalla varoja moneen eri kohteeseen perustuu eri sijoituskohteiden parhaiden ja huonompien tulosten osumiseen eri aikoihin sekä suhdanteisiin. Toisissa kohteissa tapahtuu onnistumisia, jotka tasoittavat toisten kohteiden epäonnistumisia. Tällöin kokonaissijoituksen tuotto on kohtuullisen hyvä.
Hajauttamisessa tulee ottaa huomioon eri sijoituskohteet ja niiden toimialat, maantieteelliset toiminta-alueet sekä aika. Osakesijoittajan on hyvä omistaa vähintään viiden eri yhtiön osakkeita, mielummin kymmenen. Jos jokin toimiala on vaikeuksissa ja sen myötä kurssit laskevat, ei joudu vaikeuksiin, kun on hajauttanut sijoituksensa eri toimialoilla toimiviin yhtiöihin.
Ajallisessa hajauttamisessa kaikkia rahoja ei sijoiteta yhdellä kertaa vaan säännöllisesti ja pikkuhiljaa. Näin ei tule ostettua kaikkia osakkeita kun kurssit ovat korkealla. Säännöllisin väliajoin sijoittaessa saa enemmän osakkeita kun kurssit ovat alhaisimmillaan ja vastaavasti vähemmän kun kurssit ovat ylhäällä. Näin omistusten keskihinta tulee alemmaksi.
Aika tasaa sijoitusriskiä. Pitkällä aikavälillä osakekurssit ovat historiallisesti nousseet. Mikäli siis sijoitusaika on pitkä, riski pienenee. Tällöin saa pienemmällä riskillä tuottoa osakkeistaan.
Mitä riskejä osakesijoittamiseen liittyy?
Osakemarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä, sillä sijoitusten arvo ja tuotto voi joko nousta tai laskea, ja sijoittajan on mahdollista jopa menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole takuu siitä, että tuottoa tulee. Osakkeet ovat erittäin volatiileja eli niiden kurssit seilaavat ylös ja alas. Jos sijoittaa osakkeisiin erittäin lyhyellä tähtäimellä, voi joutua myymään osakkeensa juuri kurssilaskun aikaan. Osakkeiden osto sopiikin hyvin pitkän tähtäimen sijoittajan suunnitelmaan.
Kryptovaluuttoihin liittyvät riskit
Koskaan ei kannata sijoittaa mihinkään, mitä ei ymmärrä. Tämä sääntö sopii myös kryptovaluuttoihin. On olemassa tuhansia kryptovaluuttoja eikä voida tietää, mitkä ovat menestyviä ja mitkä floppaavat. Tunnetuimmat kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Ethereum, ovat kuitenkin vakiinnuttaneet asemaansa.
Jos sijoittaa kryptovaluuttoihin, on hyvä huomioida, että niiden kauppaa tehdään vuorokauden ympäri joka ikinen päivä. Tämän vuoksi ne sopivat erinomaisesti myös treidaamiseen. Kryptovaluuttojen kursseja on mahdotonta seurata reaaliaikaisesti. Niiden arvo voikin laskea todella paljon yhden yön aikana. Koska kryptovaluuttoihin sijoittamiseen liittyy iso riski, onkin hyvä hajauttaa sijoituksiaan lisäksi myös kiinteistöihin, osakkeisiin ja ETF rahastoihin. Näin turvaa oman selustansa.
Hajauttamalla pienennät riskiä
Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, tässä hajauttamisen idea pähkinänkuoressa. Kun hajauttaa sijoituksensa, riski pienenee. Mikäli yksi sijoituskohde ei tuota hyvin, jokin toinen kohde vastaavasti voikin tuottaa todella hyvin ja näin salkun kokonaisarvo pysyy hyvänä. Hajautettu sijoitus on aina vähäriskisempi kuin hajauttamaton. Tappiot kuitenkin vaikuttavat omaan talouteen enemmän kuin voitot, joten hajauttaminen kompensoi tätä riskiä.
Vastapuoliriski eli vastapuolen maksuvelvoite
Vastapuoliriski on sellainen riski, jossa vastapuoli ei vastaa rahamääräisistä maksuvelvoitteistaan. Jonkin verran vastapuoliriskiä muodostuu kaikesta sopimuksellisesta vähintään kahden tahon maksuvelvoitteesta. Vastapuoliriski kuvaa maksuvelvoitetta, ei niinkään lainasaamisista aiheutuvaa riskiä.
Vastapuoliriski kuvaa yleisemmin riskiä osakemarkkinoilla, kun vaikkapa johdannaisposition myyjällä on maksuvelvoite. Vastapuoliriskiä syntyy myös sijoittamisessa, jossa vastapuoli ei toimita myymiään arvopapereita sovitussa ajassa, vaikka maksut on suoritettu.
Operatiivinen eli toimintaan liittyvä riski
Operatiivinen riski on seuraus tapahtumasta, joka aiheutuu esimerkiksi salkunhoitajan riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista. Operatiiviset riskit ovat organisaation toimintoihin liittyviä välittömien tai välillisten vahinkojen riskejä tai vahingollisia seurauksia maineelle, jotka voivat seurata virheistä tai puutteista organisaation sisäisissä prosesseissa. Näillä saattaa olla huomattavan negatiivinen vaikutus rahasto-osuuden tuottoon.
Maksuvalmiusriskejä arvioidaan seurannalla
Jotta rahaston riittävä maksuvalmius varmistetaan, rahastojen likvidien varojen määrää seurataan rahoitusyhtiön toimesta. Myös erilaiset maksuvalmiusriskiä arvioivat stressitestit auttavat maksuvalmiuden varmentamisessa. Lunastukset voidaan jopa keskeyttää joissakin tilanteissa tai ne voivat kestää normaalia kauemmin.
Vastuuriskit katetaan vakuutuksilla
Rahastonhoitaja on vastuussa joidenkin vahinkojen korvaamisesta ja tätä tarkoitusta varten rahoitusyhtiöillä on olemassa lain vaatima vastuuvakuutus. Näin sijoittaja ei jää tyhjän päälle jos vahinko on johtunut nimenomaan salkunhoitajan toiminnasta.
Rahastosijoittaja ja verotus
Kun sijoittajalle palautuu varoja rahastosta eli kun hän lunastaa positiivisesti tuottaneita rahasto-osuuksia tai kun A-osuuksista maksetaan tuotto-osuutta, tästä seuraa verotuksellisia seuraamuksia. Rahastosijoittamisesta tulevista myyntivoitoista tai tuotto-osuuksien perusteella maksetuista tuotoista tulee maksaa veroa. Pääomatulon vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen yli menevältä osalta 34 prosenttia.
Rahastoyhtiöt pidättävät tämän veron ennakonpidätyksenä tuotto-osuuksien maksun yhteydessä. Sijoittajan tehtäväksi jää tarkastaa luovutusvoittojen oikeellisuus veroilmoitukseltaan. Syntyneen tappion voi vähentää saamistaan voitoista. Myöskin sijoituskirjat ovat verottajan silmissä tulojen hankkimiseen tarvittavaa ammattikirjallisuutta. Muitakin epäsuoria kuluja voi vähentää verotuksessa, jos ne vain liittyvät tulojen hankintaan. Tällaisena tulonhankkimiskuluna voi vähentää vaikkapa Osakesäästäjien jäsenmaksun.
