Indeksirahastot ja -sijoittaminen

Mikä on indeksirahasto?

Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka seuraa vertailuindeksin mukaisen osake- tai muun arvopaperijoukon kehitystä. Osakeindeksi muodostetaan osakkeista ja markkina-arvopainotteinen indeksi onkin tunnetuin tapa muodostaa osakeindeksi.

Siinä osakkeiden painot määräytyvät niiden markkina-arvon perusteella ja luonnollisesti suurten yhtiöiden paino on suurin.

Indeksirahasto muodostetaan siten, että salkunhoitaja ostaa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin osakkeet ovat indeksissä.

Rahasto ei ota aktiivista näkemystä osakkeista, eikä tee aktiivisesti kauppaa osakkeilla. Indeksirahaston osakkeiden painoja muutetaan vain, jos osakeindeksin koostumus muuttuu. Indeksirahastolla sijoittajat saavat pörssin keskimääräisen tuoton kuluilla vähennettynä.

Indeksirahastoille ei siis tehdä aktiivista osakevalintaa, vaan indeksirahasto ostaa osakkeita samassa suhteessa kuin ne ovat painotettuina indeksissä. Indeksirahastoissa on yleensä hyvin pienet kulut tai ne ovat jopa täysin kuluttomia, koska aktiivista rahastosalkun hoitoa ei käytännössä ole lainkaan.

Ideana tällä passiivisuudella onkin saavuttaa mahdollisimman vähillä kuluilla markkinoiden keskimääräinen tuotto markkinoiden keskimääräisellä riskillä.

Tämän takia indeksirahastoon sijoittaminen on todella edullinen vaihtoehto ja sopiikin erinomaisesti sijoittajalle, joka tavoittelee kustannustehokasta ja läpinäkyvästi toimivaa kohdetta.

Miten indeksirahastoon sijoitetaan?

Indeksirahastoihin sijoitetaan ostamalla eli merkitsemällä rahastolta osuuksia. Rahasto sijoittaa kaikki osuuksien merkitsemisestä saadut varat. Kun haluat luopua omistuksistasi, myyt osuudet takaisin rahastolle jolloin rahasto myy vastaavasti omistuksiaan.

Sekä osto- että myyntihinta määräytyy osuuksien sen hetkisen arvon mukaan. Rahasto-osuuksien arvo lasketaan päivittäin sillä niiden arvo vaihtelee jatkuvasti indeksirahaston omistamien osakkeiden (tai johdannaisten) kurssin mukaan.

Arvo-osuustilin avaaminen on ilmaista ja vie aikaa vain muutamia minuutteja. Arvo-osuustili on tili, jossa osakkeita säilytetään. Talletustilillä säilytetään osakkeita ja arvo-osuustilillä säilytetään arvopapereita.

Pääset mukaan rahastosijoittamiseen jo 15 eurolla. Ajattele, tarvitset vain 15€ ja muutaman minuutin aikaasi. Kun nyt aloitat, olet jo muutaman minuutin kuluttua piensijoittaja. Kuulostaa hyvältä, eikö vain? 

Miksi juuri indeksisijoittaminen on kannattavaa?

Indeksirahastojen juoksevat kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin tavallisissa aktiivisissa rahastoissa, ja pienempien kulujen ansiosta indeksirahastojen keskimääräinen tuotto on parempi kuin aktiivisissa rahastoissa.

Indeksirahastoissa ei ole salkunhoitajaa joka tekisi sijoituspäätökset, toisin kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Tämä minimoi sijoitusvirheitä ja pienentää rahaston kuluja huomattavasti.

Sen sijaan että salkunhoitaja tekisi päätökset perustuen inhimilliseen ajatteluun, osto- ja myyntipäätökset tehdään systemaattisesti indeksin perusteella. Tällä varmistetaan, että indeksirahasto pääsee pörssin historialliseen keskimääräiseen vuosituottoon, joka viimeisen parin sadan vuoden ajalta on ollut n. 8 %.

Tehokas sijoitussalkku voidaankin tiivistää seuraaviin ominaisuuksin: hyvä hajautus, alhaiset kustannukset, sopiva riskiprofiili sekä läpinäkyvä toteutus.

Nämä kriteerit täyttävä sijoitussalkku on ehkä helpointa toteuttaa indeksirahastoilla. Indeksirahastojen tärkein yksittäinen etu onkin juuri niiden kustannustehokkuus.

Monesti kuvitellaan, että indeksisijoittaja tyytyy keskinkertaiseen tuottoon, mutta näin ei todellakaan ole. Pitkällä aikavälillä indeksirahastot ovat pesseet aktiivisesti hallinnoidut rahastot 6-0 ja ovatkin tuottaneet tehokkailla markkinoilla jopa paremmin. 

Näin tulee olemaan myös jatkossa. Tämä johtuu nimenomaan kustannuksista: kaikki mitä sijoittaja maksaa muille, kuten aktiivisten rahastojen korkeammat hallinnointipalkkiot, keskimääräisesti suuremmat kaupankäyntikulut, on loppujen lopuksi pois sijoittajan saamasta tuotosta.

Osa aktiivisista rahastoista voittaa toki indeksirahastot vuosittain, ja pieni osa jopa pidemmillä aikaväleillä. Sijoittajan ongelma onkin siinä, että on käytännöllisesti katsoen mahdotonta tietää etukäteen, mitkä rahastot ovat tulevia voittajia. Se että jokin rahasto on joskus tehnyt historiallisen tuoton, ei todellakaan ole tae siitä että näin käy aina.

Indeksirahastoihin voi sijoittaa vuodesta toiseen ilman että sinun tarvitsee tehdä sijoituksillesi mitään. Lisäksi indeksit eivät voi mennä konkurssiin toisin kuin yksittäiset yritykset. Jos jokin indeksin yritys menee konkurssiin, tilalle tulee toinen.

Joten indeksirahasto uudeistaa itseään koko ajan. Tämän vuoksi indeksirahastot sopivat erinomaisesti henkilöille, jotka eivät halua koko ajan seurata omistustensa menestystä. Hyvin menestyneitä sijoittajia ovatkin ne, jotka unohtavat olevansa sijoittajia. 

Varmasti vuosien varrelle mahtuu alamäkiä kuin myös ylämäkiä mutta tämä kuuluu osana kaikenlaiseen pörssisijoittamiseen. Toistaiseksi pörssit ovat jo vuosisatojen ajan nousseet aina vain uusiin ennätyksiin ajan mittaan. 

Indeksirahastot ovat usein myös aktiivisia rahastoja läpinäkyvämpiä eli sijoittajan on helpompi tietää mihin osakkeisiin tai korkopapereihin hän on oikeastaan sijoittanut. Siten on myös helpompi varmistaa, että salkun riskiprofiili  eli esimerkiksi jako korkosijoituksiin, osakkeisiin ja eri markkinoille on juuri sellainen kuin sijoittaja itse haluaa.

Indeksirahasto hajauttaa sijoituksesi tehokkaasti. Indeksirahastot koostuvat useista sijoituskohteista ja mahdollisesti jopa toimialoista on sijoituksesi jo alusta alkaen hajautettu varsin tehokkaasti. Tästä syystä indeksisijoittamista pidetään yhtenä parhaimmista pitkäntähtäimen strategioista.

Indeksirahastot ovat erinomainen tapa säästää rahaa. Kun laitat rahaa rahastoihin säännöllisesti varmistat että pääoma ei jää pankkitilille menettämään arvoaan. Myös tuotto on tasainen, mutta turvallinen vaikkakaan indeksisijoittamisella ei rikkauksia pienillä pääomilla tee, mutta sijoituskohteena se on yksi turvallisimmista.

Juuri tänään on erinomainen päivä alkaa sijoittamaan indeksirahastoihin. Mitä nopeammin sijoittamisen aloitat, sitä nopeammin tuotot alkavat kertymään. Sijoittamisessa onkin ennen kaikkea kyse pitkäjänteisestä elämäntavasta joka kestää vuosia. Suurimmat tuotot tehdäänkin sijoitusuran loppupäässä johtuen korkoa korolle-ilmiöstä, joten aika on todellakin rahaa. 

Ainoa este vaurastumiselle onkin pitkäjänteisyyden puute. Kyseessä on kuitenkin melko tylsistyttävä juttu, mitään näkyvää ei juurikaan tapahdu ensimmäisten vuosien aikana. Tärkeää onkin sitoutua sijoittamaan kuukausittain indeksirahastoihin ja tehdä siitä elämäntapa. 

Indeksirahastojen kaupankäyntikulut?

Kaupankäyntikulut vievät sijoittajan tuotosta yleensä selvästi ohuemman siivun kuin rahastojen juoksevat kulut. Indeksejä jäljittelevien indeksirahastojen omistajien kulut yleensä jäävätkin huomattavasti pienemmiksi kuin aktiivisiin rahastoihin sijoittaneiden kulut.

Esimerkiksi Nordnetillä rahastoja ostaessa ei veloiteta merkitä- tai lunastusmaksuja. Myöskään säilytysmaksuja Nordnetillä ei ole. Lisäksi Nordnetin uudet indeksirahastot ovat euromääräisiä, joten niistäkään ei aiheudu valuutanvaihtokuluja. Näistä uusista rahastoista Nordnet veloittaa juoksevia kuluja seuraavasti:  

• Nordnet Indeksirahasto Maailma: 0,30 %
• Nordnet Indeksirahasto USA: 0,25 %
• Nordnet Indeksirahasto Eurooppa: 0,25 %
• Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät Markkinat: 0,39 %

Vertailun vuoksimainittakoon Osuuspankin indeksirahastojen hallinnointipalkkio on 0,39 %. Rahasto-osuudet kerryttävät OP-bonuksia 0,25 % henkilöasiakkaille, jotka ovat Osuuspankin omistaja-asiakkaita.

Merkintä- ja lunastuspalkkiot vaihtelevat tuotteittain 0,06–0,10 %:n välillä, ja ne hyvitetään kokonaisuudessaan rahastolle kaupankäyntikulujen kattamiseksi.

Missä indeksirahastoihin voi sijoittaa?

Indeksirahastoihin on mahdollista sijoittaa oman pankin kautta, ainakin Nordea, S-Pankki, OP ja Danske Bank tarjoavat indeksirahastoja. Tai sitten esimerkiksi Nordnetin, Degiron tai eToron kautta. 

Esimerkkejä Nordnetin indeksirahastoista

Nordnetillä on valikoimassaan suositun Superrahaston lisäksi uutuutena neljä uutta indeksirahastoa, ja nämä ovatkin herättäneet runsaasti kiinnostusta. Suomalaiset suosivat muita pohjoismaita mielummin juuri indeksirahasto- ja EFT-sijoittamista. 

Nordnet Indeksirahasto USA

Nordnet Indeksirahasto USA seuraa S&P 500 -indeksiä (500 markkina-arvoltaan suurimman yhdysvaltalaisen yrityksen kehitystä). Kun sijoitat tähän rahastoon, sijoitat mm.

Appleen, Microsoftiin, Amazoniin ja Alphabetiin (Google). Näin sijoitat rahasi moniin osakkeisiin ilman että sinun tarvitsee itse valita ostamasi osakkeet ja hajautat riskisi. 

Nordnet Indeksirahasto Maailma

Nordnet Indeksirahasto Maailma seuraa yli 1 500 yrityksen kehitystä 23 kehittyneessä maassa maailmanlaajuisesti. Suurin osa on allokoituna USA:han sekä Aasian ja Euroopan isoihin alueisiin.

Tämä rahasto edustaa suurinta osaa maailman markkinoista, joten jos et halua ottaa kantaa jonkin tietyn yksittäisen markkinan kehitykseen, tämä rahasto sopii sinulle.  

Nordnet Indeksirahasto Eurooppa

Nordnet Indeksirahasto Eurooppa seuraa Euroopan isoimpien talouksien suurimpia yrityksiä. Päätoimialoina ovat terveydenhuolto, rahoitussektori, kulutushyödykkeet sekä teollisuus.

Pääpaino on Englannin, Ranskan, Sveitsin ja Alankomaiden markkinoilla, mutta myös kotimaan markkinan on tässä rahastossa edustettuna. Tähän rahastoon sijoittamalla sijoitat yrityksiin kuten Nestlé, AstraZeneca ja LVMH Moët Hennessy. 

Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät Markkinat

Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät Markkinat seuraa yli 1 000 yrityksen kehitystä 26 eri kehittyvällä markkinalla. Tämä rahasto tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa nukkuviin jättiläisiin laajalla hajautuksella ja vieläpä edullisin kuluin. Pääpaino on Kiinassa, mutta indeksi edustaa maita viidellä eri alueella globaalisti. 

Esimerkkejä Degiron indeksirahastoista

Degiro on hollantilainen yritys, joka keskittyy sijoitustuotteiden välittämiseen internetin kautta. Degiro on tunnettu halvoista kaupankäyntikustannuksista ja suuresta määrästä ilman kaupankäyntikuluja ostettavista ja myytävistä ETF:stä.

Degro mainostaa tarjoavansa uskomattoman alhaisia hintoja asiakkailleen. Verrattuna esimerkiksi pankkien kautta käytävään kauppaan sijoitustuotteilla, Degiro on selkeästi halvempi.

Suomessa on kuitenkin paljon kaupankäyntialustoja joista valita ja Degiro ei ole kaikista halvin mahdollinen, sillä jotkin muut alustat tarjoavat kaupankäyntiä ilman mitään kuluja.

Degiro tosin tarjoaa monia ETF:iä täysin ilman kaupannkäyntikuluja. Jos sijoituksesi kohdistuu useimmiten ETF:iin, voi Degiro olla sinulle juuri se oikea alusta. Kaupankäyntikuluttomissakin ETF-ostoissa on omat rajoituksensa. Et voi shortata tai ostaa alle 1000€ arvosta ilman kuluja. 

Millaisia indeksirahastoja on olemassa?

Voit sijoittaa indeksiin perinteisten rahastojen tai ETF:ienkautta. ETF tulee sanoista Exchange – traded fund eli se on rahasto, jonka rahasto-osuuksilla voidaan käydä kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin yksittäisillä osakkeilla. No mitä hyötyä tästä on?

Sellainen hyöty, että voit ostaa vaikkapa Deutsche Bankin ETF-rahastoa, olematta Deutsche Bankin asiakas itse, sillä tämän rahaston osuuksilla voidaan käydä kauppaa julkisessa pörssissä johon jokaiselta osakevälittäjältä ja pankilta on pääsy. Kaupankäynti ETF:llä on myös huomattavasti helpompaa ja se tapahtuu reaaliaikaisesti. 

ETF-rahastot yhdistetäänkin usein indeksisijoittamiseen ja indeksirahastoihin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa ETF-rahastoista on indeksirahastoja. Indeksi on siis jokin joukko pörssiyhtiöiden osakkeita, jotka on valittu tuohon indeksiin tietyllä samalla valintaperusteella.

Tyypillinen indeksirahasto on esimerkiksi sellainen, joka omistaa tietyn pörssin suurimpia yhtiöitä. Kuten esimerkiksi Helsingin pörssin OMXH25-indeksirahasto, joka omistaa 25 suurinta Helsingin pörssin yhtiöitä. Ehkä maailman tunnetuin indeksi on S&P 500 -indeksi, johon kuuluu 500 USA:n suurinta pörssiyhtiöitä. 

ETF-rahaston rakenteen takia niihin liittyvät kustannukset on tyypillisesti huomattavasti matalammat kuin perinteisissä rahastoissa. 

ETF sijoittaa varat automaattisesti halutun portfolion mukaisesti seuraamiinsa indekseihin. Pääsääntöisesti ne eivät vaadi jokapäivästä hallinointia ja niitä pidetäänkin varsin passiivisena sijoitusmuotona. Tämän takia ETF:ien hallinointipalkkiot ovat pieniä, kun aktiivisia salkunhoitajia ei näissä rahastoissa tarvita.

Monet ETF-rahastot ovatkin tuotoissaan voittaneet mennen tullen perinteiset rahastonhoitajien hallinnoimat rahastot, sillä tuotoista ei peritä korkeita palkkioita.

ETF-sijoittaminen sopii hyvin myös aloitteleville sijoittajille ja niiden voidaan ajatella olevan varsin pieniriskisiä sijoituskohteita. 

Indeksirahastoja on olemassa fyysinen indeksirahasto sekä johdannaisiin perustuva indeksirahasto. Fyysinen indeksirahasto ostaa osakkeita samassa suhteessa kuin niitä on sen seuraamassa indeksissä. Fyysinen indeksirahasto siis omistaa osakkeet, jotka muodostavat sen pääoman.

Johdannaisiin perustuva eli synteettinen indeksirahasto sijoittaa fyysisten osakkeiden sijaan johdannaisiin. Johdannainen tarkoittaa rahoitusinstrumenttia, jonka arvo määräytyy varsinaisen osakkeen, indeksin tai valuutan arvon perusteella.

Käytettävä johdannainen voi olla futuuri tai swap. Usein puhutaankin swap -rahastoista. Lisäksi johdannaisiin perustuvissa rahastoissa saattaa jäädä osinkotuotto saamatta.

Vastineena riskille on hieman pienemmät kulut, joskin ero on lähinnä minimaalisen pieni. Johdannaisiin perustuva indeksirahasto pystyy tosin toimimaan joustavammin ja täten seuraamaan indeksiään tarkemmin.

Kokemuksia indeksisijoittamisesta

Indeksirahastot sopivat piensijoittajille hyvin sillä minimisijoitus on pieni ja kulut ovat 0 €. Osingot sijoitetaan uudestaan, tämä lisää sijoittamisen mielekkyyttä pitkällä aikavälillä. Verotehokkuus on tärkeä osa sijoitustoimintaa.

Indeksirahastot ovat myös helppo tapa aloittaa sijoitustoiminta ja voit ostaa indeksirahastoja myös lapselle. Rahastot ovat enemmänkin hitaasti kasvavia rahastoja, joten nopeaa kasvua ei ole odotettavissa. Toki ne voivat myös laskea. Mikäli mielit vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ei indeksirahasto ole sinulle paras vaihtoehto.

Usein kysyttyjä kysymyksiä:

Mitä hyötyjä indeksirahastoilla on verrattuna aktiivisesti hoidettuun rahastoon?

Indeksirahastoilla kulut ovat yleensä vain prosentin kymmenesosia kun taas aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla ne voivat olla useita prosentteja. Tällöin korkoa korolle ilmiön hyödyt jäävät saamatta ja ainoastaan rahaston liikkeellelaskija vaurastuu. 

Lisäksi indeksirahasto pääsee hyvin lähelle vertailuindeksin tuottoa kun taas aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät indeksille suurilta osin. 

Aktiivisesti hoidetussa rahastossa joku muu tekee päätökset ja olet hänen tietonsa armoilla. Joku jonka omat rahat eivät ole pelissä voi aiheuttaa sinulle hänen tekemiensä virheiden maksamisen. 

Lisäksi indeksirahaston toiminta on läpinäkyvämpää ja tiedät mitä se pitää sisällään kun taas aktiivisesti hoidetun rahaston rakennetta ei välttämättä kerrota kokonaan. 

Myös hajauttaminen on indeksirahastoissa helppoa niin maantieteellisesti, ajallisesti, eri toimialoille ja eri osakkeisiin. 

Mitä riskejä indeksirahastoon sijoittamisessa on?

Sijoittaessa tulee pitää aina mielessä että täysin riskitöntä sijoituskohdetta ei ole. Niinpä myös indeksirahastoihin sisältyy erinäisiä riskejä. 

Osakemarkkinoilla tapahtuu usein suuria muutoksia, jotka vaikuttavat myös rahasto-osuuksien arvoon. Markkinariski pienenee huomattavasti kun sijoittamiseen käytetty aika on tarpeeksi pitkä. Indeksirahaston liikkeellelaskija voi epäonnistua indeksin seuraamisessa. Myös monimutkaisissa rahastoissa riskejä on vaikea hahmottaa. 

Kuitenkin indeksirahastojen riskit ovat pitkällä aikavälillä todella pienet, sillä ne takaavat erinomaisen hajautuksen sijoituksille ja niiden toimintatapa estää inhimillisten virheiden tekemisen. Indeksirahastot ovatkin juuri piensijoittajille riskittömin ja varmin tapa vaurastua.

Indeksirahasto vai ETF?

Molemmat rahoitustuotteet ovat hyvin samankaltaisia, mutta muutamia merkittäviä eroavaisuuksia löytyy.

Indeksirahasto:

• Merkitään samalla tavalla kuin aktiivista osakerahastoa 
• Hallinointipalkkiot ovat korkeampia. 
• Sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen strategian mukaisesti 
• Indeksiosuuksista ei peritä merkintä- tai lunastuspalkkioita 

ETF

• Arvo lasketaan kerran päivässä
• kauppaa käydään suoraan pörssissä
• ei peritä palkkioita
• vain harvoin
• palkkioita peritään
• arvo muuttuu koko ajan kun kauppaa käydään.

Millä summalla voi aloittaa sijoittamisen indeksirahastoihin?

Summa hieman vaihtelee riippuen mistä ostat rahastosi, mutta minimissään 15 euroa/kk riittää siihen että pääset kiinni  indeksirahastosijoittamiseen. Voit aina nostaa tätä summaa myöhemmässä vaiheessa kun taloudellinen tilanteesi antaa siihen myöden. 

Kuinka valitsen minulle sopivimman indeksirahaston?

Mieti millaista hajautusta tarvitset ja mistä uskoisit saavasi parhaan tuoton. Maailmanlaajuisen hajautuksen rahastoista on hyvä aloittaa ja laajentaa myöhemmin sijoituskohteita haluamillesi yrityssektoreille sekä painottaa haluamiasi maita tai maanosia. 

Maksimikulu, joka kannattaa indeksirahastosta maksaa?

Useimpien indeksirahastojen kohdalla 0,20 % – 0,35 % on ihan kohtuullinen kuluhaarukka. Koskaan ei kannata maksaa liikaa. 

Indeksisijoittaminen on siis varsin mukava ja helppo tapa alkaa sijoitusuransa. Esimerkiksi asuntosijoittaminen vaatii ymmärrystä asuntomarkkinoista, mutta indeksisijoittaminen on helpompi vaihtoehto.

Jos et halua kuluttaa aikaa yhtiöiden tilinpäätösten lukemiseen ja analyysien tekemiseen, on indeksisijoittaminen erinomainen vaihtoehto.

Ainahan voit myöhemmin siirtyä sijoittamaan myös muihin sijoitusmuotoihin, tärkeintä on että aloitat jostain heti. Sijoittajan paras ystävä on aika ja mitä pidempään mietit, sitä enemmän menetät tuota kallisarvoista aikaa.