Maailman vanhin ja samalla tunnetuin kryptovaluutta on Bitcoin, jonka värikkääseen historiaan liittyy monenlaisia juonenkäänteitä. Bitcoinin historiaan onkin hyvä tutustua, jotta ymmärtää sen nykyisen aseman. Bitcoin onkin kulkenut pitkän taipaleen pienimuotoisesta keskuspankkeja vastaan suunnatusta kapinasta siksi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, joka se tänä päivänä on. Bitcoin on viime vuosina kasvattanut suosiotaan niin sijoituskohteena kuin maksuvälineenäkin. Tässä artikkelissa käymme läpi Bitcoinin värikästä historiaa ja selvitämme, kuinka Bitcoin on päätynyt tähän asemaan.
Bitcoinin perusteet pähkinänkuoressa
Ennen kuin hyppäämme Bitcoinin historiaan syvemmin, käydään läpi sen perusteet. Bitcoin on siis maailman tunnetuin kryptovaluutta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Koska Bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin, se on vapaasti jokaisen käytössä. Bitcoin ei ole minkään yksittäisen tahon hallinnan alla kuten valuutat. Bitcoineja ei myöskään voida luoda loputtomasti kuten perinteisiä valuuttoja.
Perinteisen valuutan haastaja
Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto aloitti Bitcoinin tarinan etsimällä ohjelmoijia auttamaan häntä uudessa operaatiossa nimeltä Bitcoin. Hän oli kuitenkin jo pidempään suunnitellut Bitcoinin luomista.
Nakamoton tavoitteena oli luoda virtuaalinen ja täysin hajautettu maksuväline hyödyntäen aivan uutta ja innovatiivista keksintöä nimeltä lohkoketju. Nakamoto halusi Bitcoinin olevan täysin riippumaton kolmansista osapuolista, kuten keskuspankeista, valtioista sekä muista instituutioista.
Bitcoinin ensihetket
Bitcoinin ensimmäinen lohko, joka tunnetaan myös nimellä genesis block, louhittiin 3.1.2009. Tätä päivämäärää pidetään yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä. Kaikkien aikojen ensimmäinen bitcoin-transaktio suoritettiin 12.1.2009 Bitcoinin lohkoketjun lohkossa Satoshi Nakamoton ja ohjelmistokehittäjä Hal Finneyn välillä. Suurimman osan lohkoketjun ensimmäisistä lohkoista louhi itse Satoshi Nakamoto ja keräsi samalla louhintapalkkioina yli miljoona bitcoinia. Louhinnan vaikeustaso ei ollut tuolloin vielä kovin vaikea, joten louhiminen sujui todella nopeasti. Vähän kuin Suomikasino, jossa pelaaminen sujuu myös ripeästi ja helposti.
Bitcoinin louhinta
Bitcoinien maksimimääräksi on asetettu 21 miljoonaa kappaletta. Yksi Bitcoin voidaan jakaa 100 miljoonaan yksikköön, joita nimitetään Bitcoinin luojan Satoshi Nakamaton mukaan satosheiksi.
Uusia Bitcoineja saadaan aikaan louhinnan yhteydessä louhintapalkkioina. Uusi lohko louhitaan Bitcoinin lohkoketjussa noin 10 minuutin välein. Louhijoiden ansaitsema louhintapalkkio on 6,25 Bitcoinia. Lohkoketjussa on ohjelmoituna ominaisuus, jonka vuoksi louhintapalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein. Aikaa tähän kuuluu yleensä n. neljä vuotta ja seuraavaksi puoliintuminen tapahtuu vuonna 2024. Tavoitteena tälle puoliintumiselle on inflaation ehkäiseminen ja Bitcoinien kokonaismäärän pitäminen vakaana.
Louhiminen ei ole mitään fyysistä hakunheiluttelua, vaan kyseessä on digitaalinen datan louhinta. Tämä tapahtuu tehokkaan supertietokoneen avulla, se osaa suorittaa todella haastavia laskutoimituksia niin nopeasti kuin mahdollista.
Bitcoinin lohkoketjun rakentavat louhijat poimimalla käyttäjien transaktiodataa ja lisäämällä sitä uusiin lohkoihin. Louhijoiden lisäksi Bitcoin-verkossa on solmuja eli nodeja, jotka validoivat uudet lohkot ja toimittavat transaktiodatan eteenpäin.
Bitcoinia louhitaan koko ajan lisää, mutta kokonaismäärä ei siis voi ylittää jo mainittua 21 miljoonaa. Kun tuo määrä on saavutettu, uusia Bitcoineja ei voida enää louhia. Tällä hetkellä niitä on louhittu yli 18,6 miljoonaa kappalaetta, joten niitä on jo louhittu yli 90 %. Bitcoin todistaa todeksi sen, että mitä rajallisempi määrä jotain on olemassa, sen halutumpi se on. Bitcoinia ja kryptovaluuttoja ylipäätään ostetaankin innokkaasti.
Loistava alku finanssikriisin raunioilta
Bitcoin sai alkunsa juuri parhaimpaan mahdolliseen aikaan. Vuosina 2008 ja 2009 ennennäkemätön keskuspankkien holtittomasta rahapolitiikasta johtuva finanssikriisi ravisteli maailmaa. Ihmiset olivat menettäneet luottamuksensa perinteisiin pankkeihin ja sosiaalinen tilaus täysin uudenlaiselle valuuttajärjestelmälle oli taattu. Ensimmäinen historiallinen bitcoineilla suoritettu ostos tapahtui 22.5.2010 kun Laszlo Hanyez osti 10 000 bitcoinilla kaksi pizzaa. Tämä päivä tunnetaankin nimellä Bitcoin Pizza Day.
Bitcoin ja kehitys
On hyvä tietää Bitcoinin historiasta myös se, että kyseessä ei ollut maailman ensimmäinen digivaluutta, vaan niitä on kehitetty jo 1980-luvun lopulta alkaen. Bitcoin oli siis 20 vuotta kestäneen kehityksen ja kokeilujen lopputuote. Satoshilla oli tietoa ja taitoa yhdistää olemassa olevia teknologioita ennennäkemättömällä tavalla.
Ihmisten kasvava kiinnostus Bitcoinia kohtaan johti siihen, että uusia kryptovaluuttapörssejä on perustettu kiihtyvää tahtia ja sijoittajille on alettu tarjoamaan entistä enemmän bitcoiniin linkittyviä sijoitustuotteita.
Bitcoinin ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät siitä uniikin digitaalisen valuutan sekä arvon säilyttäjän. Bitcoin on loistava sijoituskohde ja nykyisen pankkijärjestelmän kilpailija. Bitcoinin tulevaisuus näyttääkin tällä hetkellä erittäin valoisalta.
Bitcoin ja päivitykset
Bitcoin on saanut historiansa aikana useita erilaisia päivityksiä. Yksi bitcoinin kuuluisimmista päivityksistä tapahtui vuonna 2017, jolloin suoritettiin SegWit-päivitys. Tämä päivitys paransi Bitcoin-verkon kapasiteettia muuttamalla verkon tapaa varmistaa Bitcoinin transaktioita.
Myös Taproot päivitys on yksi Bitcoinin historian tärkeimmistä päivityksistä neljään vuoteen. Taprootin avulla monimutkaiset transaktiot näkyvät jatkossa samanlaisina kuin tavalliset siirrot. Tämä parantaa niiden yksityisyyttä merkittävästi ja transaktiot eivät tarvitse niin paljoa tilaa.Myös Taproot päivitys on yksi Bitcoinin historian tärkeimmistä päivityksistä neljään vuoteen. Taprootin avulla monimutkaiset transaktiot näkyvät jatkossa samanlaisina kuin tavalliset siirrot. Tämä parantaa niiden yksityisyyttä merkittävästi ja transaktiot eivät tarvitse niin paljoa tilaa.
Edellä mainituista seurauksista johtuen Taproot nopeuttaa Bitcoinin verkkoa ja pudottaa transaktiomaksuja, sillä yhteen lohkoon mahtuu enemmän transaktiodataa. Lisäksi validointiin vaadittava laskentateho putoaa, joten kaikki tämä on vain pelkkää plussaa Bitcoinille pitkällä tähtäimellä.